Noita-Arkisto

Kesäpäivänseisaus, Ukon juhla, Juhannus & Litha

Kevätpäiväntasauksen hetkellä yö ja päivä ovat hetken tasapainossa, kunnes valo alkaa hiljalleen voittaa pimeyden ja johdattaa meidät kohti vuoden pisintä päivää. ☀️

Kaamoksen väistyessä luonto herää jälleen talven hiljaisesta unesta: kurjet ja muut muuttolinnut palaavat etelästä, ja puiden silmut puhkeavat vähitellen vihreiksi versoiksi. Vanhan...

Mikä on tuo kutsuva valo, jonka on kerrottu näyttäytyvän asumattomilla alueilla, soilla tai veden äärellä? ✨️

Virvatulet, aarnivalkeat tai aarnitulet ovat tulia tai valonlähteitä joita on havaittu yleensä asumattomilla alueilla pimeässä, soilla tai aivan veden- ja maanpinnan tuntumassa. Virvatuli voi olla muodoltaan millainen tahansa ja värinkin on...

Päivätär on auringon valovoimainen jumalatar. Säteilevä ja elinvoimainen nainen, jolta naiset ovat kautta aikojen rukoilleet apua oman kauneutensa nostattamiseen. Vanhoissa kansanrunoissa Päivättäreltä pyydetään myös "kultaisia lankoja", joiden voidaan ajatella liittyvän vaurauteen ja jolloin nuoret neidot saattoivat "kutoa" itselleen hyvän elämän...

Valtakunnallista Hiisien päivää vietetään vuosittain 28. maaliskuuta luonnon pyhien paikkojen kunniaksi.🌳

Suomen kielessä sana hiisi on tunnettu pakanuuteen liitettynä peikkona, henkiolentona tai ilkeänä haltijana. Alun perin nimi Hiisi pohjautuu kuitenkin itämerensuomalaisten kansojen alkuperäisuskoon, jossa sana tarkoitti pyhää paikkaa.

...

Entisajan Suomessa uskottiin, että jokaisessa talossa oli oma kodinhaltija, joka auttoi talonväkeä ja varoitti heitä esimerkiksi onnettomuuksista. Kodinhaltijan tärkeimpänä tehtävänä pidettiin talon ja kodin suojelemista, ja sille saatettiin uskoa myös muita tehtäviä, kuten karjan ruokkimista tai tulisijan vartioimista. Kodinhaltija pysyi...

Veden elementtiin liitetään kaksi muinaista jumaluutta - Ahti & Vellamo. 🌊

Mytologian mukaan Tapio on metsän jumala. Tapio hallitsee riistaa ja häneltä pyydettiin uhrilahjoin esimerkiksi metsästysonnea. Tapiolle uhrattiin pöytäkuusen, eli tapionpöydän luona. Tapionpöytä on latvaton metsäkuusi, joka kasvaa vaakasuuntaan, mutta ei juurikaan ylöspäin. Tapionpöytää on pidetty perinteisenä metsänhaltijan palvontapaikkana,...

Lumien sulamisen myötä on juhlittu kevään saapumista niityillä, pelloilla, vuorilla ja lehdoissa. Helavalkeita on poltettu pahojen henkien pois ajamiseksi, sadon hedelmällisyyden vuoksi, sairauksien ja tapaturmien estämiseksi sekä hyvän onnen vuoksi. Helavalkeiden rituaaleihin kuuluu tanssi, laulu, soittaminen, sekä siman juonti. Helavalkeita onkin...